Suomeen audiovisuaalisen alan tuotantokannustin vuonna 2017

kuva: Flatlight Creative House

10meur25%-01.png

 Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin käyttöön 1.1.2017

Syksyllä 2016 Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen ja silloisen elinkeinoministeri Olli Rehnin yhteisestä ehdotuksesta budjettiriihessä synty päätös 10 miljoonan euron tuotantokannustimen perustamisesta Innovaatiorahoituskeskus Tekesin alaisuuteen. Cash rebate -tyyppistä maksuhyvitystä voivat hakea kriteerit täyttävät pitkät fiktioelokuvat, dokumentit, animaatiotuotannot sekä fiktiiviset TV-sarjat. Tarkat kriteerit tuotannoille ja hakulomake löytyvät täältä.

AV-alan tuotantokannustin on järjestelmä, jonka kautta audiovisuaalinen tuotanto voi saada takaisin osan kuluista, jotka se on käyttänyt palkkoihin ja palveluostoihin Suomessa. Hyväksytyn mallin mukaisesti kriteerit täyttävälle elokuva- tai TV-tuotannolle hyvitetään 25% Suomessa syntyneistä, hyväksytyistä kustannuksista. Vastaavia järjestelmiä on käytössä laajasti ympäri maailman, ja yksin Euroopassa 20 maassa.

 

tuotantokannustin_mika.svg

Mikä on tuotantokannustin?

Jatka tällä sivustolla eteenpäin, mikäli haluat lukea lisää kannustimesta, sen hyödyistä Suomelle ja esimerkeistä maailmalta...

tuotantokannustin_lisaa.svg

Tuotantokannustimet käytössä Euroopassa

tuotantokannustin_eurooppa_2.svg

tuotantokannustin_eurooppa_teksti.svg

Tuotantokannustin on tällä hetkellä käytössä seuraavissa 20 Euroopan maassa:
Belgia, Irlanti, Liettua, Ranska, Unkari, Italia, Itävalta, Kroatia, Tsekin tasavalta, Makedonia, Saksa, Islanti, Malta, Hollanti, Slovakia, Espanja, Iso-Britannia, Norja, Suomi ja Viro. Myös Puola on ilmoittanut ottavansa kannustimen käyttöön vuonna 2017 ja Portugali lähivuosina.

 AV-alan tuotantokannustin on järjestelmä, jonka kautta kriteerit täyttävä elokuva-  tai  TV-tuotanto voi saada takaisin osan kuluista, jotka se on käyttänyt palkkoihin ja palveluostoihin Suomessa. Tällä hetkellä pelkästään Euroopassa kannustinjärjestelmä on käytössä 20 maassa. Kaikki maat, jotka ovat tehneet kansallisia selvityksiä kannustimien vaikutuksista, ovat raportoineet niistä vain positiivisia tuloksia. Kannustimista on tullut merkittävä ohjaava tekijä kuvauspaikkoja ja yhteistuotantokumppaneita valittaessa.

Elokuva- ja TV-tuotantojen tekemiseen tarvitaan runsaasti työvoimaa ja tekoprosessin eri vaiheissa käytetään monipuolisesti muiden toimialojen palveluita. Lisäksi elokuvat vaikuttavat voimakkaasti maabrändiin ja matkailijavirtojen tuomiin elinkeino- ja verotuloihin. Kannustimista tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että niihin sijoitettu raha palaa aina takaisin moninkertaisena. Siksi lukuisat maat ympäri maailman ovat alkaneet kilpailla isoista kansainvälisistä tuotannoista tarjoamalla niille taloudellisia kannustimia tuotantojen houkuttelemiseksi.

A Man and a Woman (2015) // Bom Film Productions

tuotantokannustin_miksi.svg

Miksi kannustin luotiin myös Suomeen?

Audiovisuaalinen ala kasvaa vauhdilla ja kansainvälistyminen kiihtyy entisestään. Kansainvälisten rahavirtojen ohjaaminen Suomeen vaatii kilpailukykyisen tuotantokannustimen. Kannustimen suorat taloudelliset hyödyt ovat kiistattomia, sillä elokuva- ja TV-tuotantojen vaikutukset kansantalouteen ovat erittäin laajavaikutteisia. Niiden 

1) Suorat vaikutukset kohdistuvat AV-alan työllisyyteen ja kulutukseen. 

2) Epäsuorat vaikutukset ovat seurausta AV-alan palveluostoista muilta toimialoilta ja 

3) Välilliset vaikutukset ilmenevät lisääntyneenä taloudellisena aktiivisuutena suoran ja epäsuoran kulutuksen seurauksena.

Tuotantokannustimen positiiviset vaikutukset leviävät monelle sektorille tuotannon aikana ja vielä niiden jälkeenkin, esimerkiksi turismin muodossa. Tutkimusyritys Tourism Competitive Intelligence raportoi vuonna 2014 45 miljoonan matkailijan valinneen matkakohteensa ensisijaisesti sen perusteella, missä jokin elokuva tai TV-sarja oli kuvattu.

Suomella on erittäin hyvät puitteet palvella kansainvälisiä tuotantoja. Kuvauskohteena Suomi on todella monipuolinen. Suomesta löytyy kuvauspaikkoja tuntureista urbaaniin miljööseen, jonka lisäksi olemme Euroopan lumivarmimpia kohteita. Meillä on toimiva infrastruktuuri, laaja tieverkosto sekä tarvittavat lentoyhteydet ja hotellit ympäri maata. Täällä on turvallista kuvata ja erittäin osaavaa, erityisesti talvisiin olosuhteisiin tottunutta työvoimaa.  

Tuotantokannustin on alueellisesti demokraattinen elinkeinon kehittämisinstrumentti, joka toteutuessaan vauhdittaa ja kehittää sekä palvelurakenteen että alueellisen elinvoimaisuuden kasvua. Kokemusten perusteella voidaan todeta, että valtiolle tuloutuvien suorien tulojen lisäksi tuotantojen kulutus kertautuu paikallistaloudessa 2-4 kertaiseksi. Av-alaan kohdistuvan kulutuksen lisäksi se lisää yleisellä tasolla tuotteiden ja palveluiden kulutusta sekä panostuksia infrastruktuuriin. Tuotantokannustin on ensisijaisesti kannattava ja riskitön sijoitus av-alan ja Suomen tulevaisuuteen.

Kannustinten on myös tutkitusti todistettu lisäävän työllisyyttä niin AV-alalla kuin sektoreilla, jotka tukevat AV-alan toimintaa. Työllistyminen toteutuu tuotantojen palkkaamana henkilökuntana, uusien liiketoimintamallien muodossa sekä tuotantoa tukevien palveluiden työllistävällä vaikutuksella. Kannustinten on myös huomattu toimivan puskurina laskusuhdanteen aikana, jolloin työllisyys alalla olisi ilman kannustimia laskenut. Tuotantokannustimen myötä Suomesta tulee houkutteleva kohde kansainvälisille tuotannoille ja se vähentää suomalaisten tuotantojen tarvetta siirtää kuvauksia tai jälkitöitä täältä pois muiden maiden tuotantokannustimien perässä.

Audiovisuaalisen alan lisäksi matkailuala on yksi suurimmista tuotantokannustimen hyötyjistä. Elokuvamatkailussa piileekin valtava potentiaali, jota Suomessa ei pystytä käyttämään kansainvälisten tuotantojen puuttuessa. Esimerkiksi Kroatiassa matkailu on saanut uutta nostetta kannustimen ansiosta. Game of Thrones turistit jättävät pelkästään Dubrovnikiin 10 miljoona dollaria vuosittainUudessa-Seelannissa 13% vuosittaisista 2,7 miljoonasta matkailijasta mainitsee Hobitti -elokuvien olleen merkittävä vaikuttaja matkustuspäätöksessä. 

TUOTANTOKANNUSTIMEN HYÖDYT

tuotantokannustin_miksi.svg

Suomen kannustinjärjestelmän uskotaan tuovat seuraavat konkreettiset hyödyt:

1) AV-alan elinkeino-, vienti- ja verotulojen kasvu

Suomen AV-alan yritykset pääsevät kasvattamaan budjettejaan ja ovat kiinnostavampi yhteistuotantokumppani kansainvälisille rahoittajille. Toisaalta suomalaiset tuotantoyhtiöt pääsevät mukaan kansainvälisiin produktioihin palvelutuottajina ja/tai yhteistuotantokumppaneina.

2) Muiden toimialojen elinkeino- ja verotulojen kasvu

Elokuva- ja TV-tuotantojen on todettu tuottavan merkittäviä suoria palveluhankintatuloja paitsi AV-alan yrityksille myös muille toimialoille - erityisesti matkailu-, ravitsemus- ja logistiikka-aloille. Lukuisten osaaja-, kalusto- ja lavastehankintojen lisäksi yksi elokuvatuotantoryhmä tarvitsee helposti sadan henkilön majoitus-, catering- ja kuljetuspalveluja.

3) Työllisyyden kasvu

Suomeen tulevien ulkomaisten tuotantojen määrän kasvu lisää työllisyyttä paitsi AV-aloilla myös muilla toimialoilla, etenkin matkailuun liittyen.

tuotantokannustin_lisaa.svg

4) Maakuvamarkkinoinnin tehostuminen ja maabrändin vahvistuminen

Ympäri maailmaa leviävien hittielokuvien ja -ohjelmien yleisöt ovat satoja miljoonia katsojia. Yksikin tällainen suomalainen tai Suomessa kuvattu tuotanto suurella ulkomaisella TV-kanavalla tai teatterilevityksessä rakentaa voimakkaasti maabrändiä, Suomen näkyvyyttä ja mainetta maailmalla. Tämä lisää Suomen tunnettuutta ja kiinnostavuutta kaikkien toimialojen hyödyksi.

5) Uusien matkailijasegmenttien tavoittaminen ja saaminen Suomeen

Elokuvien ja TV-sarjojen kuvaspaikat vaikuttavat merkittävästi matkailijoiden matkakohdevalintoihin. Esimerkiksi Tsekeissä 4 % turismin kokonaismäärästä on tutkittu olevan seurausta kannustimesta. Suomen Visit Finlandin tekemän tutkimuksen tilastoihin suhteutettuna tuo 4 % tarkoittaisi noin 9,2 miljoonan euron lisäystä turistien vuosittain Suomeen jättämään summaan. Yleisesti ottaen kannustinten on arvioitu lisäävän turismia 4-12 %. Turismitulojen lisäksi positiivisia kerrannaisvaikutuksia matkailu- ja maakuvamarkkinoinnille luo myös tämän matkailijasegmentin korkea aktiivisuus sosiaalisessa mediassa.

6) Immateriaalioikeuksien ja -tulojen kasvattaminen – aineeton arvonluonti

Kannustin mahdollistaa immateriaalioikeuksien kasvun Suomessa, kun kotimaisilla tuottajilla on parempi mahdollisuus saada osatuottajuussopimuksia ulkomaisten tuotantojen kanssa. 

7) Kansainvälisen ja palveluliiketoiminnan osaamisen kehittyminen

Verkostotaloudessa suomalaisen yrityksen kansainvälisen toiminnan kasvattamisessa on keskeistä näkyvyys ja kontaktit. Kannustinjärjestelmän kautta tapahtuva lisääntyvä kanssakäyminen ulkomaisten toimijoiden kanssa vahvistaa alojen kansainvälisen liiketoiminnan osaamista. Toisaalta osallistuminen maailmanluokan huippuosaajien tuotantoihin kasvattaa kotimaista osaamispääomaa sekä palveluliiketoiminnan kehittymistä myös Suomessa.

8) Luovaan teollisuuteen suuntautuvien yksityisten sijoitusten kasvu

Elokuvien rahoituksessa tarvitaan usein välirahoitusta (gap funding) tuotannon tarvitsemiin palveluostoihin. Kannustin pienentää sijoitusriskiä ja siten parantaa yksityisten rahoittajatahojen sijoitushalukkuutta. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen luova teollisuus madaltaa myös kynnystä sijoittaa suomalaisen tuotantopalveluinfrastruktuuriin, kuten studio- tai teknologiapalvelujen kehittämiseen.

 

Snow Queen (2014) // kuva: Olli-Pekka Mahrberg / Virtual Worx

tuotantokannustin_esimerkit.svg

Esimerkit maailmalta


KROATIA
Ensimmäisen vuoden vaikutukset Kroatiassa kannustimen lanseerauksen jälkeen

Ensimmäisen vuoden vaikutukset Kroatiassa kannustimen lanseerauksen jälkeen

Kroatia lanseerasi elokuva- ja televisioalalle suunnatun kannustimen vuonna 2012. Kannustinjärjestelmän ensimmäisenä voimassaolovuotena Kroatia sai kannustimiin sijoittamalleen summalle 7% tuoton. Toisena vuonna tuotto oli jo 33%. Eikä tähän ole laskettu mukaan esimerkiksi tuotantoyhtiöiden voitoista maksettuja veroja, joten kerroin on oletettavasti vieläkin suurempi.

 

Lanseerauksen jälkeen aikavälillä 2012-2013 kannustimiin oikeutettujen Kroatiassa kuvattujen kuvauspäivien määrä nousi 139 päivään. Kasvu oli lähes puolet aikaisempien kuvauspäivien kokonaismäärästä. Samanaikaisesti palkkoihin käytetty kulutus nousi 227%. Kroatia on hyvä esimerkki siitä, että kannustin tuottaa siihen sijoitetun summan takaisin jo samana vuonna kuin se on lanseerattu.

 

UNKARI

Kansainvälisten tuotantojen Unkariin jättämä taloudellinen vaikutus vuosina 2003-2008

tuotantokannustin_unkari.svg

2000-luvun alussa Unkarissa ei kuvattu ulkomaalaisia tuotantoja ja maan oma AV-teollisuus ei osoittanut kasvun merkkejä. Vuonna 2004 maan hallitus päätti 20% kannustimesta jolla houkuteltaisiin kansainvälisiä tuotantoja. Kannustimen lanseerauksen jälkeen kasvu oli hurjaa. Ensimmäisenä vuonna ulkomaalaiset tuotannot jättivät maahan 21 miljoonaa, seuraavana vuonna 85 miljoonaa ja vuonna 2008 150 miljoonaa dollaria.

Ulkomaalaisten tuotantojen imussa myös unkarilaisten tuotantojen koko ja määrä on kasvanut. Unkarin AV-alan liikevaihto kasvoi 6,5 kertaiseksi viidessä vuodessa kannustimen lanseerauksen jälkeen. Ulkomaisten tuotantojen lisäksi Unkari on saanut houkuteltua sijoituksia ulkomailta kasvattaakseen studiotilojaan kysyntää vastaavaksi. Tällä hetkellä Unkarin kannustin on 25% maassa käytetyistä kuluista.

 


UUSI-SEELANTI

Hobitti-elokuvien tuomat hyödyt Uudessa-Seelannissa

tuotantokannustin_hobitti.svg

Uusi-Seelanti on elokuva-alan tuhkimotarina, jossa syrjäinen pienen AV-alan omaava maa on onnistunut luomaan taloudellisesti todella merkittävän elokuvasektorin. Peter Jacksonin ohjaamien Taru Sormusten Herrasta ja Hobitti-trilogioiden myötä Uusi-Seelanti on elokuvatuotannon kohdemaana noussut kansainvälisessä arvostuksessa todella korkealle. Jacksonien elokuvien myötä maahan on syntynyt valtavasti uusia, erityisesti elokuvien erikoistehosteisiin ja jälkituotantoon liittyviä yrityksiä. Uuden Seelannin elokuva-alan 3 miljardin liikevaihdosta 80-90% tuleekin maassa vierailevista Hollywood tuotannoista.

Elokuvien tuotannosta saatavat tulot ovat huomattavat, mutta kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen, esimerkiksi turismin lisääntyminen, hyödyt nousevat entistä suuremmiksi. Turismi on kasvanut arviolta 50% vuodesta 2001, jolloin sai ensi-iltansa ensimmäinen Taru Sormusten Herrasta -elokuva. Ei voida varmuudella sanoa, että hurja kasvu olisi pelkästään elokuvateollisuuden ansiota, mutta sen vaikutuksia ei voi vähätellä. Hobitti-trilogian myötä arviolta 1.5 miljardin dollarin liikevaihto olisi menetetty, mikäli se olisi kuvattu jossain muualla.

tuotantokannustin_lisaa.svg

Snow Queen (2014) // kuva: Visual Norden

Ota yhteyttä

Audiovisual Finland

Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja
johanna@audiovisualfinland.fi
040 571 7061

www.audiovisualfinland.fi

FB.png

 twitter.png

Yhteistyössä

  • tuotantokannustin_kumppanit-1.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-2.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-3.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-4.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-5.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-6.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-7.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-8.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-9.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-10.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-11.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-12.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-13.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-14.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-15.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-15.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-16.png
  • tuotantokannustin_kumppanit-17.png
  • tuotantokannustin_kumppanit_tyhja.png